Fluoria hampaiden hyväksi

Suomalaisten hammasterveys on heikentynyt, sillä vain 10 % lapsista, 45 % miehistä ja 76 % naisista harjaa hampaansa suositusten mukaisesti: hampaiden harjaukseen tulisi käyttää päivittäin aikaa 2–3 minuuttia aamuin ja illoin. Hyvällä suuhygienialla ja terveellisillä ruokailutottumuksilla on keskeinen rooli suun terveyden edistämisessä ja oikeat tavat muotoutuvat varhaislapsuudesta lähtien. Siksi on tärkeää, että lasten ja nuorten suun terveyden hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Fluoria on pieniä ja hyvin vaihtelevia määriä lähes kaikkialla: maaperässä, vedessä, kasveissa ja eläimissä. Fluoria on ihmisen elimistössä eniten luustossa ja hammaskiilteessä. Varsinaista fluorin puutosta ei tunneta, mutta vähäinen fluorimäärä elimistössä on yhteydessä hampaiden reikiintymiseen. Pääasiallisin fluorin lähde on juomavesi. Jos vesijohtoveden fluoripitoisuus on pieni, fluorinsaanti pitäisi turvata muilla keinoilla.

Fluori ehkäisee hampaiden reikiintymistä vähentämällä kariesta aiheuttavien bakteerien aineenvaihduntaa ja vähentämällä siten kiilteen liukenemista happohyökkäyksen yhteydessä. Happohyökkäyksellä tarkoitetaan happovaikutusta, joka syntyy hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen bakteerien aineenvaihdunnasta aiheuttaen mineraalien liukenemista. Fluori vahvistaa mineraalien saostumista ja uudelleen kiinnittymistä kiilteeseen.

Fluorin käytöstä on suuri hyöty kaikenikäisten hampaille. Erityisen tärkeää fluorin saanti on hampaiden puhkeamisvaiheessa, koska kiilteen kovettuminen on vielä kesken ja jatkuu vielä hampaan puhkeamisen jälkeen. Lapselle voidaan käyttää fluorihammastahnaa jo ensimmäisestä maitohampaasta lähtien. Aikuisen tulisi valvoa lapsen fluorinkäyttöä. Aluksi fluoritahnaa laitetaan lapsen harjalle vain pienen sipaisun verran ja kun lapsi oppii sylkemään tahnavaahdon pois suusta, voi sen määrää lisätä puolikkaan herneen verran. Liian suurilla pitoisuuksilla fluori aiheuttaa lapsen kehittyviin hampaisiin fluoroosia eli liiallisen fluorin aiheuttamia laikkuja hampaiden kiilteeseen. Nuorilla ja aikuisilla tätä riskiä ei enää ole. Siksi lapsille on kehitelty omia hammastahnoja, joissa on normaalia vähemmän fluoria. Kouluikäinen lapsi voi käyttää jo aikuisille tarkoitettua fluoritahnaa.

Lisäfluori hammastahnan lisäksi voi olla hyödyllinen, jos henkilöllä on vasta puhjenneita hampaita, hampaiden reikiintymisalttius on lisääntynyt tai syljen eritys vähentynyt. Annostukseen vaikuttaa myös käytetyn veden fluoripitoisuus. Lisäfluori kuten fluoritabletit tai fluoriliuos olisi hyvä ajoittaa eri aikaan kuin fluorihammastahnan käyttö, jotta fluorista saatava hyöty jakautuisi tasaisesti päivän aikana. Koska fluorin vaikutus on lähinnä paikallinen, fluoritabletti nieltynä on lähes hyödytön, joten fluoritabletit pitää imeskellä, sillä se edesauttaa fluorin kulkeutumista hampaiden kaikille pinnoille syljen mukana.

Oikein käytettynä fluori ei muodosta terveysriskiä. Imeskeltävät tabletit ovat hyvänmakuisia, ja pieni lapsi voi mieltää ne makeisiksi. Akuutti fluorimyrkytys saattaa syntyä, jos fluoritabletteja nautitaan kerralla suuri määrä. Alle 20 fluoritablettia/painokilo on vaaraton annos. Esimerkiksi 20 kg painavalle lapselle myrkyllinen määrä fluoria on yli 400 fluoritablettia, joiden vahvuus on 0,25 mg.

Lue myös miten valitset oikeanlaisen hammasharjan.

© Helena Jalonen, apteekkari