Helpota stressiä

Stressillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Stressitila syntyy, kun ulkoiset vaatimukset ylittävät henkilön sisäiset resurssit. Stressireaktion voimakkuus riippuu paljon yksilön sietokyvystä. Kaikki stressi ei ole haitallista. Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Määräaikaista stressiä ihminen kestää paljon paremmin. Pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista, sillä se voi mm. altistaa monille stressiin liittyville sairauksille. Monet eri tekijät voivat aiheuttaa stressiä. Ne voivat olla luonteeltaan fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia. Stressiä aiheuttavat mm. alituinen kiire, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset. Harvinaisia stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit, onnettomuudet ja läheisten kuolema. Ne voivat aiheuttaa akuutin tai traumaperäisen stressihäiriön.

Stressin oireet

Itse stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset yksilöön ovat fyysisiä. Ihmisen oma arvio tilanteesta on ratkaiseva. Stressin fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Stressiin liittyviä tavallisimpia psyykkisiä oireita ovat ärtymys, jännittyneisyys, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, aggressiot, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa riskinä on päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuhoajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe- ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä.

Mitä stressille voi tehdä?

Pyrimme pääsemään stressistä eroon joko ratkaisemalla stressiä aiheuttavan tilanteen tai rauhoittelemalla kehon reaktiota jollakin tavalla. Lyhytkestoinen stressitila aiheuttaa joillekin esimerkiksi voimakkaan tarpeen syödä, kun taas toisille stressi aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Stressaantuneena tietoisesta päätöksenteosta vastaavat aivoalueet toimivat heikommin, jolloin toiminta on enemmän opittujen tapojen ja tottumusten varassa. Tärkein asia, joka kannattaa tehdä stressin yllättäessä, on jakaa huolet ja puhua asiasta läheisten ja ystävien kanssa. Yksin murehtiminen ja huolien vatvominen voi olla haitallista. Se altistaa masennukselle ja ahdistukselle ja voi johtaa liialliseen syömiseen ja juomiseen. Oma toiminta kannattaa suunnata muuhun tekemiseen; esimerkiksi musiikin kuunteluun, ystävien tapaamiseen ja liikuntaan. Säännöllinen liikunta auttaa sietämään stressiä. Samalla itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuvat. Voi myös olla hyödyllistä opetella rentoutustekniikoita, joiden avulla stressaantumisen kokemusta vahvistavia lihasten jännitystiloja voi purkaa.

Stressin ennaltaehkäisy

Jos sinulla on tapana vatvoa ja murehtia asioita jatkuvasti, varaa puoli tuntia kerran päivässä ja murehdi huolia silloin keskittyneesti, äläkä tee sinä aikana mitään muuta. Jos huolet alkavat painaa muuna aikana, kirjoita ne ylös ja palaa niihin joka päivä vasta huoliaikana. Voit myös laatia listan kymmenestä asiasta, joiden olet huomannut tekevän sinulle hyvää. Stressitilanteessa voit sitten ottaa niitä käyttöön. Vinkkejä rentouttavista ja helposti toteutettavista rauhoittumistavoista ovat esimerkiksi saunominen, hyräileminen, miellyttäviin muistoihin palaaminen esimerkiksi valokuvien avulla ja venyttely. Rentoutumista voit harjoitella rentoutustekniikoiden avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi mielikuviin keskittyvät tekniikat. Myös mindfulness, meditaatio tai syvää hengitystä hyödyntävät hengitysharjoitukset voivat auttaa stressin hallinnassa. Tärkeää stressin hallinnassa on myös terveellisten elämäntapojen ja runsaasti ravintoaineita sisältävän tasapainoisen ruokavalion ylläpitäminen. Esimerkiksi B-vitamiinit ja magnesium ovat olennaisia hermoston toiminnalle, ja riittävä nesteen saanti parantaa suorituskykyä. Stressinhallinnan tukena voidaan käyttää myös rohdosvalmisteita kuten Bertils No Stress.

Milloin kannattaa mennä lääkäriin?

Usein toistuva tai pitkittynyt stressi voi aiheuttaa vakavia haittoja. On siis aina syytä käydä lääkärillä, jos stressi ei mene ohi tai jos stressioireet pahenevat. 

Uni- ja stressi -kategorian tuotteet löydät täältä.

© Helena Jalonen, apteekkari