Jodi

Jodi on ravintoaine, joka toimii elimistössä kilpirauhashormonien osana. Kilpirauhashormoneja tarvitaan varsinkin keskushermoston normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute aikuisilla aiheuttaa kilpirauhasen laajentumista ja struumaa. Lapsilla jodin puute sikiöaikana tai varhaislapsuudessa aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä.

Viime vuosina erilaisten jodioimattomien suolalaatujen, kuten sormisuolan, käyttö on yleistynyt. Jodin puuttuminen tekee erikoissuoloista terveyden kannalta kaksin verroin ongelmallisia: niissä on suolan haitta-aine eli natrium, mutta hyödyllinen aine eli jodi puuttuu. Elintarviketeollisuus ei aina käytä jodioitua suolaa elintarvikkeiden valmistuksessa. Sen vuoksi suolaksi on syytä valita jodia sisältävä suola. Vegaanisen ruokavalion kannalta jodi on ongelmallinen ravintoaine, sillä vegaanisissa elintarvikkeissa sitä ei juurikaan esiinny. Merilevätuotteissa on runsaasti jodia, mutta niitä ei suositella jodin lähteeksi, koska niiden jodipitoisuus vaihtelee ja voi olla jopa haitallisen suuri.

Jodia sisältäviä vegaaniruokavalioon sopivia ravintolisiä on markkinoilla muutamia kuten Vitaali Jodi. Tyypillisimmin valmisteet sisältävät 150 mikrogrammaa jodia, joka vastaa aikuisen päivittäistä jodin tarvetta. Jodin suurin turvallinen päivittäinen saanti aikuisilla on 600 mikrogrammaa.

Lääkejoditabletteja käytetään vain säteilyvaaratilanteissa ja viranomaisten ohjeen mukaan

Vakavassa ydinonnettomuudessa voi ilmaan vapautua radioaktiivista jodia. Vahvat lääkejoditabletit on tarkoitettu ehkäisemään radioaktiivista jodia sisältävän laskeuman vaikutusta. Kymmenen tabletin joditablettipakkaus kannattaa olla varalta kotona ja työpaikalla, sillä joditabletti pitää ottaa välittömästi esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa viranomaisen niin kehottaessa.

Radioaktiivinen jodi kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkoihin ja kerääntyy kilpirauhaseen, jolloin kilpirauhanen saa suuren säteilyannoksen ja riski sairastua kilpirauhassyöpään tai kilpirauhasen vajaatoimintaan kasvaa. Tätä vastaan voi suojautua ottamalla oikeaan aikaan joditabletin. Varmuuden vuoksi otetusta tabletista ei ole hyötyä ja liiallinen jodin annostus on vaarallista.

Joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa suositellaan väestölle enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi WHO:n suosituksen mukaisesti seuraavasti:

• 130 mg kaliumjodidia (100 mg jodia) 12-40-vuotiaille sekä raskaana oleville
• 65 mg kaliumjodidia (50 mg jodia) 3-12-vuotiaille lapsille
• 32,5 mg kaliumjodidia (25 mg jodia) 1 kk - alle 3 vuoden ikäisille lapsille
• 16,25 mg kaliumjodidia (12,5 mg jodia) alle 1 kk:n ikäisille vauvoille

Tabletin voi pureskella, murskata tai niellä kokonaisena. Tabletit otetaan runsaan nestemäärän kera. Joditabletit ovat erityisen tärkeitä lapsille ja odottaville äideille. Joditablettia ei suositella esimerkiksi silloin, jos on yliherkkä jodille tai on kilpirauhasen toimintahäiriö tai muu kilpirauhassairaus.

Joditabletti kyllästää yli 90 prosenttisesti kilpirauhasen jodilla, jolloin radioaktiivinen jodi ei imeydy siihen vaan poistuu kehosta virtsan mukana. Kerta-annos otetaan heti, kun tieto radioaktiivisen laskeuman uhasta tulee ja viranomainen niin ohjeistaa. Ohjeista kerrotaan radiossa, televisiossa ja internetissä. Jodin ottamisessa ajoitus on olennainen suojaavan vaikutuksen saamisessa. Jos tabletin otto viivästyy 3–4 tuntia, suojavaikutus on enää noin 50 prosenttia. Kerta-annoksen suojavaikutus kestää 1–2 vuorokautta. Jos säteilyvaara uusiutuu tai jatkuu pitkään, viranomaiset kehottavat ottamaan toisen annoksen. Joditabletti suojaa siis vain kilpirauhasta radioaktiiviselta jodilta ja on muun suojautumisen lisäkeino. Tärkeintä on pysyä sisätiloissa viranomaisten niin ohjeistaessa.

© Helena Jalonen, apteekkari