Raudanpuuteanemia

Rauta on välttämätön hivenaine, jota tarvitaan erityisesti veren punasolujen muodostukseenja hapen kuljettamiseen elimistössä. Kaikki ihmisensolut tarvitsevat rautaa, mutta suurinosa elimistön raudasta kuluu veren punasoluissaolevan hemoglobiinin valmistamiseen.

Jos raudan taso elimistössä on liian alhainen, puhutaan raudanpuuteanemiasta. Lievää raudanpuuteanemiaa ei välttämättä huomaa, sillä elimistö pystyy tulemaan toimeen jonkin aikaarautavaraston turvin ja sopeutumaan raudanpuutteeseen. Raudanpuutteen syy pitää aina selvittää.

Elimistön rautapitoisuus määritetään yleensä veren hemoglobiinista. Normaali hemoglobiini aikuisilla naisilla on 117–155 ja miehillä 134–167 g/l. Raudasta noin 75 % esiintyy elimistössä kuljetusrautana ja noin 25 % varastorautana. Raudanpuutevoidaankin todeta tutkimalla veriplasmasta myös raudan varastoproteiini (ferritiini) tai raudan kuljetusvalkuaisen vastaanottajamolekyyli (transferriini).

Yleensä raudanpuute syntyy silloin, jos verta menetetään pitkien aikojen kuluessa. Hedelmällisessä iässä olevien naisten raudanpuutteen syynä ovat useimmiten runsaat kuukautisvuodot. Muita anemian syitä ovat verenvuoto mahalaukussa, suolistossa tai peräpukamista. Keliakia ja muut ravinnon imeytymiseen vaikuttavat tilat voivat myös johtaa raudanpuutteeseen, sillä ohutsuoli toimii raudan imeytymispaikkana ja sen toiminta vaikuttaa myös elimistön rautamäärän säätelyyn. Raudanpuuteanemia voi aiheuttaa väsymystä, kalpeutta, keskittymiskyvyn puutetta sekä heikentynyttä suoritus- ja vastustuskykyä. Muita raudanpuutteeseen liittyviä oireita voivat olla kynsien haurastuminen, hiusten oheneminen ja hiustenlähtö. Anemia voi pahentaa myös sydän ja keuhkosairauden oireita. Rautalisää suositellaan tarvittaessa 11–60-vuotiaille naisille ja tytöille sekä raskaana oleville ja imettäville. Erityisesti raskauden aikana tulee huolehtia raudan riittävästä saannista, koska silloin raudan tarve moninkertaistuu. Kasvuikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat rautaa kasvun ja kehityksen ylläpitämiseen. Erityisen tärkeä vaihe lapsen kasvussa on 11–14 vuoden ikä, jolloin rautaa tarvitaan lihasmassan kasvuun ja verimäärän lisääntymiseen. Rauta on olennainen rakennusaine myös lihassolujen myoglobiinin muodostuksessa. Myoglobiini on lihassolujen happea välittävä aine, joten kovaa kestävyysliikuntaa harrastavat naiset sekä kasvuiässä olevat ja runsasta liikuntaa harrastavat nuoret naiset ja miehet saattavat tarvita ajoittaista rautalääkitystä.

Raudan imeytymiseen vaikuttavat useat eri tekijät

Normaalisti vain noin 15 prosenttia ravinnon sisältämästä raudasta imeytyy elimistöön, mutta imeytyminen voi lisääntyä raudanpuutteessa jopa kolminkertaiseksi. Koska ihmisen elimistö ei pysty tuottamaan rautaa, on kaikki tarvittava rauta saatava ravinnosta. Ravinnon hyviä raudan lähteitä ovat liha, kala, sisäelimet ja veriruoat. Kasvikunnan tuotteista runsaasti rautaa sisältävät mm. pinaatti, nokkonen ja linssit. Rauta esiintyy eläinperäisissä tuotteissa ns. kaksiarvoisena (Fe++) ja kasviperäisissä tuotteissa ns. kolmiarvoisena (Fe+++) rautana. Eläinperäinen, kaksiarvoinen rauta imeytyy paremmin kuin kasviperäinen rauta. Nykyään on harvinaista, että raudanpuute johtuu ravinnon liian vähäisestä raudan määrästä. Kuitenkin esimerkiksi kasvuiässä olevien lasten raudanpuuteanemia voi olla ravintoperäinen, jos ruokavalio sisältää vähän lihaa ja runsaasti maitotuotteita. Raudan imeytymistä huonontavat maitotuotteissa olevan kalsiumin lisäksi esimerkiksi kahvi ja tee.

Rautalisän avulla arvot kuntoon

Raudanpuutteen syntymistä voidaan ehkäistä huolehtimalla riittävästä raudan saannista sekä vähentämällä sen menetystä. Jos hemoglobiinia ei saada nostettua ravinnon avulla, on aloitettava rautalääkitys. Tarvittaessa anemiaa voidaan myös ehkäistä kuureittain käytettävällä rautalisällä jos on taipumusta anemiaan. Rauta tulisi ottaa tyhjään mahaan noin puoli tuntia ennen ateriaa mieluiten C-vitamiinia sisältävän mehun kanssa, sillä C-vitamiini edistää raudan imeytymistä elimistöön. Yleisimmät raudan aiheuttamat haittavaikutukset ovat pahoinvointi, ripuli tai ummetus sekä vatsakipu. Haittavaikutusten ehkäisemiseksi rautahoito kannattaa aluksi aloittaa pienellä annostuksella ja muutaman päivän kuluttua annoksen voi kaksinkertaistaa. Jos tyhjään vatsaan otettuna ruoansulatuskanavan oireet estävät lääkkeen käytön, voidaan rautavalmiste ottaa ruoan kanssa ja tarvittaessa jakaa useisiin annostelukertoihin. Anemia korjaantuu tavallisesti muutamassa kuukaudessa. Rautahoitoa pitää jatkaa tämän jälkeen vielä 3–6 kuukauden ajan, jotta elimistön rautavarastot täyttyvät.

Tutustu rautavalmisteisiimme.

Lue myös apteekkari Helenan neuvot koskien C-vitamiinia.

© Helena Jalonen, apteekkari