Haavat ja palovammat

Pieniä pinnallisia haavoja ja palovammoja voi hoitaa itse sekä ehkäistä niiden tulehtumista. Huonosti hoidettu haava on riski jopa erittäin pahalle infektiolle. Haavan ja palovamman syntyessä iho voi vahingoittua laajalta alueelta, ja hiussuonien rikkoutuessa haavasta tihkuu verta ja kudosnestettä. Hoidon tarkoituksena on pitää haava ja palovamma-alue mahdollisimman puhtaana ja suojata vaurioitunut alue, jottei siihen pääse tulehdusta aiheuttavia bakteereita.

Pienen pintahaavan hoito aloitetaan pesemällä kädet. Haava-alue puhdistetaan fysiologisella keittosuolaliuoksella, haavanpuhdistusaineella tai juoksevan veden alla. Jos haava vuotaa verta, veden on hyvä olla kylmää, sillä kylmä supistaa verisuonia. Samalla kevyesti poistetaan mahdollisesti haavaan joutuneet hiekka tai lasinsirut. Verenvuoto tyrehdytetään painamalla haavaa tai puristamalla sen reunoja yhteen. Viiltohaavan voi sulkea haavateipillä tai perhoslaastarilla. Jos verenvuoto haavasta on runsasta eikä se tyrehdy runsaan 20 minuutin painamisella, on syytä mennä lääkäriin.

Palovamma-alue jäähdytetään välittömästi esimerkiksi upottamalla palanut alue huoneenlämpöiseen veteen 10–20 minuutiksi. Pinnalliset, alle kämmenen kokoiset palo-vammahaavat voi hoitaa kotona samoin periaattein kuin tavalliset haavat. Isot vamma-alueet ja syvemmät palovammat vaativat lääkärin hoitoa.

Kudos parantuu parhaiten, kun se pysyy kehonlämpöisenä. Niinpä haavaa ei kannata huuhdella kylmällä vedellä enää sen jälkeen, kun verenvuodon on saanut tyrehtymään. Haavaa ja palovamma-aluetta voi suihkutella kerran, pari päivässä. Suihkuttelu huolehtii samalla haavan kosteudesta ja estää sen rupeutumista. Rupi on merkki kuivuudesta, ja kuivuus hidastaa haavan paranemista ja tekee siitä kipeän. Haavasidoksen alle ei kannata kurkkia ennen seuraavaa sidoksen vaihtoa. Ilmakylvyt ovat haavalle haitallisia, koska silloin haava jäähtyy ja sen paraneminen hidastuu. Siistissä nirhaumassa sama sidos voi olla paikoillaan useamman päivän.

Haavan ja palovamman jatkoseurannassa kiinnitetään huomiota tulehduksen merkkeihin. Kirkas, verensekainen ja hajuton erite on kudosnestettä, jota normaalistikin erittyy haavasta ja palovamma-alueelta. Jos kuume nousee, iho haavan ympärillä punoittaa ja kuumottaa voimakkaasti, haava alkaa kipuilemaan uudelleen parin päivän kuluttua esim. aiheuttamalla tykyttävää kipua tai haava erittää märkäistä eritettä, voi syynä olla haavatulehdus, joka vaatii antibioottilääkityksen. Silloin on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Haavasidos apuna tulehduksen ehkäisemisessä

Haavaan ei ole syytä laittaa mitään voidetta tai pulveria ehkäisemään haavan tulehtumista vaan päin vastoin niistä voi olla jopa haittaa haavan paranemisessa. Haava peitetään sidoksella, joka peittää koko haavan. Puhdistettu haava tai palovamma voidaan myös peittää rasva- tai silikonisidoksella, erityisesti jos haava erittää kudosnestettä. Rasva- tai silikonisidoksen päälle asetetaan kuiva haavataitos. Haavan tulehtumista estämään on saatavilla erikoissidos (Sorbact), jonka vaikutusmekanismi perustuu bakteerien pinnan vettä hylkivään ominaisuuteen. Sidoksen pinta sitoo itseensä tavallisimmat haavainfektion aiheuttajat. Sidos toimii kuin hämähäkin ohut seitti: se kerää itseensä kosteuden ja saa mikrobit tarttumaan pintaansa. Tulehdusta aiheuttavien mikrobien tarttuminen sidokseen käynnistyy 15–30 sekunnissa sidoksen haavapinnalle asettamisesta ja on käynnissä koko sidoksen haavalla oloajan. Sidosta voi käyttää tulehtuneisiin haavoihin tai ehkäisemään haavojen ja palovammojen infektoitumista. Tutkimusten mukaan sidos tehoaa myös resistentteihin sairaalabakteerikantoihin kuten MRSA ja VRE.

Tutustu haavanhoitotuotteisiimme.

Lue myös apteekkari Helenan vinkit hyönteisten pistoihin ja puremiin.

© Helena Jalonen, apteekkari