Nivelrikkokipu

Nivelrikko on koko nivelen sairaus, jolle tyypillistä on rustopinnan rappeutuminen ja nivelruston osittainen häviäminen nivelpinnoilta. Nivelkalvoon voi tulla tulehdusreaktio, nivel voi punoittaa ja siihen kehittyä nestettä ja turvotusta. Tulehdus on merkittävä syy nivelen kipeytymiseen ja se vauhdittaa nivelrikon etenemistä. Vaurioitunut nivelrustokudos ei parane koskaan entiselleen ja muutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä. Vanhenemisen lisäksi nivelrikolle altistavat raskas työ, niveliä kuormittava urheilu, ylipaino, nivelten vammat ja tulehdukset sekä perinnöllinen taipumus.

Nivelrikkokipu on usein paikallista, jomottavaa kipua, joka pahenee liikkuessa. Kipu lievittyy yleensä levossa, mutta sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä. Nivelessä on usein aamujäykkyyttä ja liikkeelle lähteminen esim. tuolista ja sängystä vaikeutuu. Pitkälle ehtinyt nivelrikko rajoittaa yhä enemmän liikuntakykyä, jolloin esim. pukeutuminen ja varpaankynsien leikkaaminen on hankalaa.

Liikunta ja aktiivisuuden ylläpitäminen on tärkeää sekä nivelrikon hoidon että ehkäisyn kannalta. Hyvällä lihaskunnolla voidaan merkittävästi lieventää nivelrikosta aiheutuvia vaivoja. Monien kohdalla painonhallinta on hyvin tärkeä osa nivelrikon hoitoa. Sairaan nivelen liiallista kuormittamista, turhaa seisomista sekä niveloireita lisääviä, toistuvia isku- tai kiertoliikkeitä sisältäviä liikuntamuotoja tulee välttää. Etenkin uinti, pyöräily, hiihto ja kävely pehmeällä alustalla ovat suositeltavia kuntolajeja nivelrikosta kärsivälle.

Useilla eri keinoilla apua nivelrikkoon

Nivelrikkoa ei voida parantaa. Jos nivel on ärtynyt ja kipeytynyt, kylmähoito voi helpottaa tuntemuksia. Kun nivelrikko on rauhallisessa vaiheessa, voi lämpöhoito nivelelle tuntua kylmää paremmalta. Nivelrikon lääkehoito on ainoastaan oireita helpottavaa, ja sen tavoitteena on lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä. Parhaaseen tulokseen päästään, kun lääkitys yhdistetään muihin hoitomuotoihin. Kipulääkkeenä käytetään ensisijaisesti parasetamolia 500–1000 milligrammaa 1–3 kertaa vuorokaudessa. Parasetamolin pitkäaikaiskäytön etu muihin kipulääkkeisiin verrattuna on sen haittavaikutusten vähäisyys. Parasetamolin lisäksi voidaan käyttää tulehduskipulääkettä, mutta vain 7–21 vuorokauden kuureina tulehduskipulääkkeen aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Paikallisesti geelinä annosteltavilla tulehduskipulääkkeillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin suun kautta otettavilla lääkkeillä.

Glukosamiinia esiintyy luonnostaan nivelessä ja elimistö pystyy sitä myös itse tuottamaan. Keho tarvitsee glukosamiinia nivelnesteen syntyyn ja rustokudoksen ylläpitoon. Glukosamiini saattaa hidastaa nivelten kulumista ja helpottaa nivelrikon oireita. Sillä on vain vähän haittavaikutuksia. Kipua lievittävä ja nivelen liikkuvuutta parantava vaikutus alkaa yleensä vasta neljän viikon kuluessa hoidon aloituksesta kun kyseessä on lievä tai keskivaikea nivelrikko. Siksi glukosamiini ei sovellu lyhytaikaisten kipujen hoitoon, vaan sitä pitää käyttää aina pidempänä kuurina. Glukosamiinin lisäksi myös kondroitiinia käytetään nivelrikon hoidossa. Kun nivelkipu häiritsee merkittävästi liikkumista, päivittäisiä toimia ja työtä tai nivelessä on leposärkyä eikä parasetamolilääkitys enää auta, on syytä hakeutua lääkärille. Lääkäri voi pistää polviniveleen hyaluronaattia tai kortisonivalmistetta jos nivel on ärtynyt ja turvonnut. Vaikea lonkan tai polven nivelrikko hoidetaan tekonivelleikkauksella yksilöllisen harkinnan mukaan.

Nivelrikon hoitoon liittyviä tuotteita löydät täältä.

Lue myös apteekkari Helenan vinkit jalkojen hoitoon.

© Helena Jalonen, apteekkari