Kuivat silmät

Kuivasilmäisyys on silmävaivoista yleisin. Oireet vaihtelevat kutinasta ja kirvelystä punoitukseen ja roskan tunteeseen silmässä. Lisääntynyt kyynelehtiminen on merkki siitä, että silmät kaipaavat lisää kosteutta. Kun silmät kuivuvat, silmiä kosteuttava järjestelmä ei toimi kuten pitäisi ja tällöin kyynelnesteen koostumuksen tärkeä tasapaino on häiriintynyt. Kuivasilmäisyyttä esiintyy kaikenikäisillä miehillä ja naisilla, mutta kuitenkin enemmistö kuivasilmäisistä on yli 50-vuotiaita. Kuivasilmäisyyteen ei ole varsinaista parannuskeinoa, mutta useat eri hoitomuodot voivat auttaa lievittämään oireita.

Kyynelneste koostuu kolmesta eri kerroksesta: vesi-, musiini- ja lipidikerroksesta. Kyynelnesteen tehtävä on pitää silmän pinta kosteana, joten sitä pitää olla määrältään riittävästi ja sen on oltava laadultaan hyvää. Jos jompikumpi tai molemmat näistä ominaisuuksista eivät ole kunnossa, on seurauksena silmän pinnan kuivuminen. 

Kuivasilmäisyyttä aiheuttavat eri mekanismit, jotka johtuvat pääosin häiriöistä vesi-, musiini- tai lipidikerroksen tuotossa. Normaalisti lipidit levittyvät sarveiskalvon päällä olevan kyynelfilmin päällimmäiseksi kerrokseksi estäen kyynelnestettä haihtumasta liian nopeasti. Lipidien poikkeavuudet kyynelnesteessä aiheuttavat kyynelnesteen epätäydellisen leviämisen ja silmän puutteellisen kostutuksen.

Oireena kuivasilmäisyydessä on jatkuva roskan tai hiekan tunne, kutina, kirvely ja silmien punoitus. Usein oireena voi olla myös liiallinen kyynelnesteen tuotanto, kyynelehtiminen, jota ilmenee erityisesti tuulessa ja viimassa. Tällöin kyynelneste on liian vesipitoista eikä toimi samalla tavoin kuin terve kyynelneste. Rähmiminen liittyy kyynelnesteen vesikerroksen vähenemiseen, jolloin kyynelnesteessä on lähinnä limaa ja rasvaa, joka kertyy silmäkulmiin.

Lämpötilan vaihdokset, tuuli, kuiva huoneilma, ilmastointi jne. pahentavat silmien kuivumista. Kuivasilmäisyyden taustalla voi olla jokin perussairaus. Tavallisimpia näistä ovat reumataudit. Sjögrenin syndroomasta puhutaan, kun kuivasilmäisyyteen yhdistyy myös kuiva suu sekä muidenkin limakalvojen kuivumistaipumus. Eräät lääkeaineet voivat aiheuttaa silmän pinnan kuivumista. Oireita pahentavat tekijät kannattaa huomioida ja yrittää välttää niitä mahdollisuuksien mukaan. 

Oikeanlaisilla silmätipoilla oireet kuriin

Elämäntapojen muutoksilla voi vaikuttaa silmien hyvinvointiin. Silmien räpytteleminen useammin, silmien lepuuttaminen ja riittävästä veden juomisesta huolehtiminen ovat pieniä asioita, joilla voi itse vaikuttaa silmien kuivumiseen. Myös monet tekijät elinympäristössämme vaikuttavat silmien hyvinvointiin, mm. koneellinen ilmanvaihto tai savuinen tai pölyinen ympäristö lisäävät kuivasilmäisyyden oireita.

Kuivasilmäisyyden ensisijaisena hoitona käytetään silmien kostutustippoja, joita on sekä nestemäisiä että geelimäisiä. Pitkäaikaiskäytössä kannattaa suosia säilöntäaineettomia kerta-annospipettejä tai valmisteita, joissa ei ole bentsalkoniumkloridia säilöntäaineena. Yöllä nukkuessa kyyneleritys lakkaa ja silmä kuivuu, ja siksi yöksi silmään on hyvä laittaa pitkävaikutteista geelimäistä tippaa. Tiputuskertojen määrä riippuu silmien kuivumisen vaikeusasteesta, mutta kostutustippoja ei voi annostella liikaa. Vaikeammassa kuivasilmäisyydessä hoitona voidaan käyttää lisäksi kyynelpisteen sulkemista joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Mikäli kuivasilmäisyyden oireet pahenevat, kannattaa hakeutua silmälääkärin vastaanotolle.

Lue myös artikkeli omega-rasvahapoista.

© Helena Jalonen, apteekkari