Melu ja kuulo

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee ei-toivottuna ja häiritsevänä.  Jokainen kokee melun yksilöllisesti: esimerkiksi toiselle musiikki voi olla rauhoittava tekijä ja toiselle se voi olla melua, vaikka varsinainen äänitaso olisikin normaali. Melua mitataan desibeleilla (dB), joka on logaritminen äänenvoimakkuuden yksikkö. Jokaista kymmentä yksikköä kohti äänenvoimakkuus aina kymmenkertaistuu, esimerkiksi 40 dB ja 80 dB välinen ero on siis 10 000-kertainen. Lehtien havinan voimakkuus on noin 10-30 desibeliä, tietokone voi hurista 30-50 desibelin voimakkuudella ja liikenteen melu on tyypillisesti 70-85 desibeliä.

Melu voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä ja korvien soimista eli tinnitusta. Lyhytaikainen voimakkaalle melulle altistuminen voi aiheuttaa tilapäisen kuulonaleneman, joka levon jälkeen palautuu normaalitasolle. Kuulovaurio syntyy, kun toistuvasti altistutaan yli 85 desibelin melulle ilman kuulosuojaimia. Pysyvät kuulovauriot johtuvat sisäkorvaan aiheutuneista parantumattomista vammoista.

Jo matala melutaso häiritsee unta ja suorituskykyä sekä vaikuttaa mielialaan. Melu häiritsee oppimista ja aiheuttaa vaikeuksia viestiä, jolloin lisääntyy myös onnettomuusriski. Väestötutkimuksissa kohonnut verenpaine näyttää yleisemmältä meluherkillä ihmisillä, ja heillä saattaa olla jopa suurempi riski kuolla sydänsairauksiin. Melutason ollessa jatkuvasti yli 30-40 desibeliä, sillä on jo vaikutuksia uneen.  Melu saattaa vaikeuttaa nukahtamista ja herättää kesken unien, mutta ihmisen elimistö reagoi meluun, vaikkei siihen heräisi. Tiedostamattomat vaikutukset ovat havaittavissa mm. sydämen sähköisessä toiminnassa verenpaineen ja sydämen sykkeen nousuna, hengityksen nopeutumisena ja lisääntyneenä liikehdintänä.  Melu siis heikentää unen laatua muuttamalla unen vaiheiden luonnollista rytmiä, unen syvyyttä ja kestoa, jonka huomaa seuraavana aamuna väsymyksenä ja suorituskyvyn laskuna.

Kuulovaurioita voi aiheutua myös kovaäänisen musiikin kuuntelusta. Jos kuuntelet musiikkia kuulokkeilla, käytön turvallisuus riippuu äänenvoimakkuuden lisäksi kuunteluajan pituudesta ja kuunteluympäristöstä. Pyri rajoittamaan käyttöä ja vähentämään äänenvoimakkuutta. Kovien äänitasojen jälkeen on hyvä pitää lepohetki, jotta kuulo pääsee palautumaan rasituksesta.

Korvatulpat

Vaahtomuoviset korvatulpat esimerkiksi APTEEKKI Korvatulpat ovat edullisimmat ja yleisimmin käytetyt kuulonsuojaimet. Konserttien äänenpainetasot liikkuvat 90-100 desibelissä. Satunnaisissa konserteissa vaahtomuovisten korvatulppien suojausteho on riittävä, mutta jos käyt usein konserteissa, kannattaa valita uudelleenkäytettävät 24 desibeliä vaimentavat SwedSafe Music & Swim korvatulpat tai 23 desibeliä vaimentavat Haspro Pure Music korvatulpat.

Muusikko tarvitsee hyvää äänenlaatua ja luonnollisen kuuloista vaimennusta. Silloin kannattaa hankkia yksilölliset suojaimet, jotka vaimentavat äänet tasaisesti koko kuuloalueella. Yksilöllisiä korvatulppia voi ostaa esimerkiksi musiikkiliikkeistä.

Vaahtomuovisten korvatulppien käyttö

1. Pyöritä tulppa tiiviiksi sormiesi välissä
2. Vedä korvalehtesi taakse ja työnnä tulppa korvaasi.
3. Pidä tulppaa hetken aikaa paikoillaan, jotta se palautuu muotoonsa.
4. Käytä korvatulppia koko melualtistuksen ajan

 

Kaikki korvatulpat löydät täältä.

Lue myös artikkeli korvavahan hoidosta.

© Helena Jalonen