Päänsärky

Melkein kaikki kärsivät joskus päänsärystä. Päänsärky on elimistön tapa viestittää, että jotakin on vialla. Päänsärky koetaan yksilöllisesti. Päänsärky on useimmiten vaaraton oire, mutta se voi joskus merkitä myös vakavampaa sairautta. Lääkärissä käynti on paikallaan päänsäryn luonteen tai oireiden ollessa uusia.

Päänsärky on yleinen vaiva: noin 80 % naisista ja 65 % miehistä kärsii ajoittaisesta päänsärystä. Hormonaaliset tekijät saattavat aiheuttaa sen, että naiset kärsivät päänsärystä miehiä useammin. Päänsärkyoireet voivat alkaa äkillisesti, kuten migreenissä tai sarjoittaisessa särkykohtauksessa, tai vähitellen kuten jännityspäänsäryssä.

Migreeniä vai jännityspäänsärkyä?

Säryn luonne voi olla hyvinkin vaihtelevaa. Jännityspäänsärky on yleensä puristavaa ja tasaista kun taas migreenisärky tuntuu usein sykkivältä. Migreenisärkyyn voi liittyä huonovointisuutta ja jopa oksentamista. Migreenipotilas saa helpotettua oloaan hakeutumalla lepäämään hämärään, hiljaiseen huoneeseen. Tavallinen portaiden nousu tai kävely pahentaa oireita. Jännityssärky sen sijaan helpottuu monesti liikunnalla, esim. voimistelemalla, kävelylenkillä tai hieronnalla.

Oireiden esiintymistiheys ja toistuvuus voivat myös vaihdella. Joillakin migreenipotilailla esiintyy ennakoivia oireita, kuten ääni- ja/tai valoherkkyyttä, ennen päänsärkyä. Jos migreeni alkaa esioirein, sitä kutsutaan auralliseksi eli ennakko-oireiseksi migreeniksi. Suoraan päänsäryllä alkava migreeni on auraton migreeni.

Säryn kesto vaihtelee eri päänsärkytyypeissä: migreenissä särky voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen, jännityspäänsäryssä särky voi kestää useita vuorokausia tai olla jatkuvaa jomotusta. Nämä särkytyypit voivat esiintyä myös yhtä aikaa. Päänsärkypäiväkirjan (https://migreeni.org/tukea-ja-toimintaa/julkaisut/paansarkypaivakirjat/) pitäminen auttaa särkytyyppien erottamisessa, oikeiden hoitomuotojen valitsemissa ja särkylääkkeiden liikakäytön estämisessä.

Voiko pääkipu johtua särkylääkkeestä?

Päänsärkylääkkeiden satunnainen käyttö on tehokasta ja turvallista. Lääkkeet nopeuttavat toimintakyvyn palautumista ja parantavat elämänlaatua. Päänsärkylääkkeitä voi kuitenkin käyttää vain rajallisen määrän ilman, että niistä seuraa vakavia haittavaikutuksia. Kuka tahansa, joka käyttää tavallisia tulehduskipulääkkeitä useammin kuin kolmena päivänä viikossa pidempään kuin kolmen kuukauden ajan yhtäjaksoisesti, voi saada päänsäryn jokapäiväiseksi harmikseen.

Särkylääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä päänsärkyä. Särky poikkeaa usein alkuperäisestä, hoitoa vaatineesta päänsärystä. Lääkepäänsäryn oireita ovat mm. tylppä kipu, johon voi liittyä pahoinvointia, unettomuutta, levottomuutta, nopeita mielialanmuutoksia ja keskittymisvaikeuksia. Kipu voi vaihdella lievähköstä melko kovaan. Särkylääkepäänsäryn yksi tunnusmerkki on, että sen lievittäminen ei onnistu särkylääkkeillä.

Lääkepäänsärkyä ei saa hoidettua muuten kuin sillä, että lopettaa särkylääkkeiden käytön noin kahden kuukauden ajaksi. Tällöin myös niiden teho palautuu. Särkypäiväkirjan avulla pystyy havaitsemaan, johtuuko päänsärky särkylääkkeiden liiallisesta käytöstä. Ota aina kuitenkin yhteyttä lääkäriin, jos epäilet itselläsi lääkepäänsärkyä.

Oikea ajoitus ja oikea annos auttaa

Päänsäryn hoito on aina yksilöllistä. Päänsäryn syy on tärkeä selvittää, jotta hoito olisi oikeanlaista ja särkykohtauksen ehkäisy onnistuisi. Päänsärkyä voi ennaltaehkäistä monella tavalla, mm. ulkoilu raittiissa ilmassa ja liikunnan harrastaminen säännöllisesti ovat keinoja pitää päänsärky loitolla. Lisäksi stressin sekä epäsäännöllisen ruokailurytmin välttäminen, sisäilman raikkaudesta huolehtiminen, runsaan veden juominen ja riittävä nukkuminen auttavat välttämään päänsärkyä. Lisäksi on hyvä tarkastaa työskentelyasento, ettei päänsärky johdu kehon virheasennoista.

Ravitsemuksellisilla tekijöillä on myös oma merkityksensä päänsäryn hoidossa. Esim. migreenipotilaan tulisi välttää juomia ja ruokia, joiden hän on todennut aiheuttavan päänsärkyä. Ubikinoni, kuten Bio-Qinon Q10 (1980630), on osoittautunut osalle potilaista tehokkaaksi migreenikohtausten estäjäksi, joten se on mainittu suomalaisessa migreenin Käypä hoito –suosituksessa. Sopiva annos on 150–300 mg ubikinonia vuorokaudessa. Myös nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttäminen ruokavaliossa voi vähentää migreenikohtauksia tasaamalla verensokerin vaihteluita ja vähentämällä aivojen ärtyvyyttä.

Migreenipotilaat oppivat usein tunnistamaan uhkaavan kohtauksen esimerkiksi kiristävänä tunteena silmien välissä. Tällöin tulisi ottaa heti riittävän suuri annos kipulääkettä. Yleinen syy lääkkeen tehoamattomuuteen on liian pieni annos. Oikealla annostuksella varmistetaan riittävä ja tehokas kivunlievitys. Kipulääkkeitä voi käyttää päänsäryn itsehoidossa lyhytaikaisesti, muutaman päivän ajan. Niiden runsasta ja pitkäaikaista käyttöä tulisi kuitenkin välttää, ettei seurauksena ole särkylääkepäänsärky.

Parasetamolilla kuten Panadol ja Para-Tabs on hyvä kipua lievittävä ja kuumetta alentava teho. Parasetamoli ei ärsytä vatsaa eikä suolistoa, joten sitä voidaan käyttää myös pitkäaikaisten kiputilojen hoitoon turvallisesti. Useimmiten aikuisten oikea kerta-annos parasetamolia on kaksi 500 mg tablettia. Suositeltu maksimimäärä parasetamolia on 3 000 milligrammaa yhden vuorokauden aikana.

Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni Burana-caps, Ibuxin Rapid ja ketoprofeeni Ketorin, sopivat päänsäryn hoitoon hyvin. Kahta tulehduskipulääkettä ei koskaan pidä käyttää itsehoidossa samanaikaisesti. Sen sijaan parasetamoli ja ibuprofeeni voidaan yhdistää toisiinsa, jos toisen teho ei yksin riitä kivun lievittämiseen.

Toistuvan tai voimakkaan päänsäryn syy on aina tärkeää selvittää. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos voimakas päänsärky on alkanut erittäin nopeasti, särky on hyvin voimakasta, se kestää yli viiden päivän ajan, päänsärkykohtaus vie toimintakyvyn tai itsehoitolääkitys ei tehoa.

Päänsärky-kategorian löydät täältä.

Lue myös artikkeli tulehduskipulääkkeiden käytöstä paikallisesti.

© Helena Jalonen