Magnesium

Magnesium on elimistölle tärkeä hivenaine

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa elimistössä: se on osaltaan mukana elintärkeissä entsyymitoiminnoissa, ja lisäksi magnesium osallistuu solujen energia-aineenvaihduntaan, jossa proteiineista, rasvoista ja hiilihydraateista vapautuu energiaa. Ihminen tarvitsee magnesiumia myös insuliinin muodostukseen ja toimintaan. Lisäksi magnesium osallistuu erityisesti lihasten supistumisen säätelyyn, hermojen toimintaan sekä elimistön proteiinien muodostukseen.

Magnesiumia on elimistössä 20–28 grammaa, josta puolet on solujen sisällä ja lähes puolet sitoutuneena luustoon. Magnesiumilla on siis merkittävä rooli luun muodostuksessa kalsiumin lisäksi. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ravinnostaan vain vähän magnesiumia saavat ovat alttiimpia luukadolle kuin runsaasti magnesiumia saavat.

Suomessa magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 milligrammaa  vuorokaudessa. Ruoan magnesiumista imeytyy noin 30–50 %. Elimistö pystyy jossain määrin tehostamaan imeytymistä magnesiumin saannin ollessa niukkaa ja elimistön magnesiumin määrän ollessa pieni. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat muun muassa täysjyväviljavalmisteet, maitotuotteet, pähkinät ja mantelit sekä vihreät vihannekset, kuten pinaatti, herneet, nokkoset ja pavut.

Terve ihminen saa normaalisti riittävästi magnesiumia monipuolisesta ravinnosta. Useimmiten magnesiumin puutoksen syynä on sen lisääntynyt poistuminen elimistöstä, esimerkiksi urheilijoilla magnesiumin tarve suurenee jonkin verran hikoilun takia. Tutkimuksissa on huomattu, että magnesiumin puutetta voi olla niillä, jotka käyttävät tehokkaita happolääkkeitä ns. protonipumpun estäjiä pitkäaikaisesti yli kolmen kuukauden ajan. Lisäksi suoliston imeytymishäiriön, esimerkiksi vaikean keliakian, yhteydessä magnesiumin saanti voi olla niin vähäistä, että kehittyy puutostila. 

Magnesiumin terveyshyödyt

On joitakin sairauksia, joissa magnesiumia annetaan suonensisäisesti, vaikka selvää puutosta ei olisi todettu, sillä magnesiumilla on todettu olevan osuutta oireiden syntyyn. Näitä sairauksia ovat esimerkiksi raskausmyrkytys, eräät sydämen rytmihäiriöt ja vaikea astmakohtaus, joissa magnesiumlisän antamisella on todettu saatavan parempi hoitotulos.

Jos jostain syystä magnesiumin saanti on heikentynyt tai tarve kasvanut, magnesiumlisä saattaa olla paikallaan. Magnesiumin imeytymiseen vaikuttavat valmisteessa käytetty suolamuoto ja sen liukoisuus sekä muiden ravintoaineiden tai -yhdisteiden yhteisvaikutukset. Yleisimmin ravintolisänä käytetään magnesiumoksidi- tai -sitraattitabletteja. Tutkimusten mukaan jonkun verran nopeammin vaikuttaa magnesiumsitraatti, josta magnesium vapautuu hyvin imeytyvään muotoon jopa tyhjässä mahassa. 

Magnesiumin imeytymisen optimoimiseksi vuorokautinen magnesiumannos olisi hyvä jakaa kahteen tai kolmeen annokseen. Magnesiumin liikasaanti on hyvin harvinaista ja käytännössä se edellyttää terveellä ihmisellä hyvin imeytyvien magnesium valmisteiden käyttöä suosituksia huomattavasti suurempina määrinä. Magnesiumia ei normaalisti kerry elimistöön liikaa ravinnon tai suun kautta nautittujen magnesiumvalmisteiden yhteydessä, sillä munuaiset säätelevät hyvin tarkasti magnesiumtasapainoa vähentämällä tai lisäämällä sen erittymistä virtsaan. Ainoastaan munuaisten vajaatoimintaa sairastavien pitää olla varovaisia eikä käyttää magnesiumin omin päin. Magnesium on turvallinen, eikä itsehoidossa tarvitse pelätä yliannostusta, kunhan noudatetaan annosteluohjeita.

Tutustu magnesiumvalmisteisiimme.

Lue myös Helenan artikkeli - B12-vitamiini on muistivitamiini

© Helena Jalonen, apteekkari