Lasten vitamiinien tarve

Yleensä monipuolinen ruokavalio takaa lasten vitamiinien ja hivenaineiden riittävän saannin D-vitamiinia lukuun ottamatta. Poikkeuksena ovat lapset, joilla on ruokarajoituksia esimerkiksi allergioiden vuoksi. Silloin lapsella voi olla lisätarve esimerkiksi omega-3-rasvahapoille tai sinkille. Lisäksi kasvuvaiheessa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat kalsiumia luuston kehittymiseen, joten kasvupyrähdyksen aikana riittävästä kalkin saannista tulisi huolehtia. Kasvuikäiset lapset ja nuoret voivat myös tarvita rautaa kasvun ja kehityksen ylläpitämiseen. 

D-vitamiini
Valtaosalla suomalaisista D-vitamiinin saanti on riittämätöntä. D-vitamiinia suositellaan annettavaksi alle 2-vuotiaille lapsille 10 mikrogrammaa joka päivä ympäri vuoden. Vauvoille D-vitamiini annetaan tippoina, mutta purtavia tabletteja voi antaa heti kun lapsi niitä osaa imeskellä turvallisesti. 2-17-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa ympäri vuoden ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi.

D-vitamiini on suurina annoksina myrkyllinen, joten sille on asetettu myös turvallisen saannin ylärajat. Alle 1-vuotiailla se on 25 mikrogrammaa, 1-11-vuotiailla 50 mikrogrammaa ja sitä vanhemmilla 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. D-vitamiinin yliannostus on kuitenkin erittäin harvinaista, joten ruoasta, auringosta ja ravintolisistä saatu D-vitamiinin yhteismäärä on turvallinen, kun silloin tällöin laskee ja arvioi, ettei yläraja ylity jatkuvasti.

Lue lisää D-vitamiinista täältä.

Kalsium
Kalsiumilla on monia tehtäviä elimistössä. Sitä tarvitaan muun muassa luun rakennusaineena. Lihakset tarvitsevat kalsiumia supistuakseen. Riittävä kalsiumin saanti on erityisen tärkeää lapsilla ja nuorilla, jolloin luiden kasvu on voimakasta. Kalsiumia tulisi saada 800 mg vuorokaudessa. Ensisijaiseksi kalsiuminlähteeksi suositellaan ravintoa mutta, jos tämä ei ole mahdollista, tarvitaan kalsiumlisää.

Lue lisää kalsiumista täältä.

Rauta
Erityisen tärkeä vaihe lapsen kasvussa on 11–14 vuoden ikä, jolloin rautaa tarvitaan lihasmassan kasvuun ja verimäärän lisääntymiseen. Rauta on olennainen rakennusaine myös lihassolujen myoglobiinin muodostuksessa. Myoglobiini on lihassolujen happea välittävä aine, joten kovaa kestävyysliikuntaa harrastavat naiset sekä kasvuiässä olevat ja runsasta liikuntaa harrastavat nuoret naiset ja miehet saattavat tarvita ajoittaista rautalääkitystä.

Lue lisää raudasta täältä.

Sinkki
Lapsilla ja nuorilla sinkin saantisuositus vaihtelee iän mukaan. Sinkin tarve lisääntyy erityisesti voimakkaan pituuskasvun aikana. Sinkin puutoksen suhteen yksi riskiryhmä on hyvin kasvivoittoisesti syövät nuoret, sillä viljassa sinkki on huonommin imeytyvässä muodossa kuin lihassa. Lisäksi muut hivenaineet kuten rauta, kalkki ja magnesium sekä kasvisten fytaatit vähentävät ravinnon sinkin imeytymistä ja biologista hyväksikäyttöä.

Lue lisää sinkistä täältä.

Omega-3-rasvahapot
Ravitsemussuosituksen mukaan omega-3-rasvahappoja tulisi saada vähintään yksi prosentti kokonaisenergiasta. Tämä tarkoittaa keskimääräisessä 2000 kilokalorin ruokavaliossa 2200 mg omega-3-rasvahappoja päivittäin. Mikäli ruokavaliossa ei ole muita omega- 3-rasvahappojen lähteitä, ihmisen pitäisi syödä joka päivä vähintään 150 g suuruinen annos lohta tai muuta rasvaista kalaa. Jos tämä ei ole mahdollista, sekä aikuisten että lasten tulisi käyttää säännöllisesti kala- tai kalanmaksaöljyvalmisteita täydentämään ruokavaliota.

Lue lisää omega-3-rasvahapoista täältä.

Löydät lasten monivitamiinit ja omega-3-rasvahappovalmisteet täältä.

© Helena Jalonen, apteekkari